Stavangerin jälkeen suunnattiin rannikkoa pitkin pohjoiseen kohti Bergeniä. Tämä suunnilleen Espoon kokoinen kaupunki on ollut tärkeä kauppasatama jo tuhannen vuoden ajan. Nyt Bergen on Norjan turismin keskus satoine vieralevine  risteilyaluksineen vuodessa. Kaduilla kuuluu paljon englanninkielistä puhetta ja hotelleja on kymmeniä pienen keskustan alueella.

Majoituimme Nygårdshöydenin pastellinväriseen kaupunginosaan erääseen vanhaan liikekulmahuoneistoon, joka oli remontoitu AirBnB-asunnoksi. Olohuoneesta astuttiin siis suoraan jalkakäytävälle. Käppäilimme illalla ympäri keskustaa, joka on mielenkiintoinen sekoitus rakennuksia keskiajalta nykyaikaan. Rannassa on Bryggenin historiallinen, Unescon maailmanperintökohteeksi merkitty hansakortteli, joka mielestämme näytti lähinnä halvalta lavasteelta. Mutten kaupunki on kyllä todella viihtyisä, kävelykatuja on runsaasti ja kaduilla on paljon puita. Kapeita kujia, joiden varrella on pieniä puutarhoja, risteilee ylös ja alas mäkiä. Nordnesin niemen kärjessä on todella hieno puisto, jossa istuskelimme nauttimassa viiniä ja katselemassa auringon laskua laivojen seilatessa ohitse.

Bergenissä olisi varmasti viihtynyt pidempäänkin, mutta olimme jo lyöneet lukkoon seuraavat majoituspaikkamme ja alkoi olla aika kääntää Mustangin keula kohti kotia. Perjantaina puolilta päivin lähdimme ajelemaan valtatie E16:sta kohti Osloa. Tie kulkee Vestlandin läänissä läpi todella jylhien maisemien sukeltaen välillä kilometrien tunneleihin, joista pisin oli Lærdal, 24,5 kilometrin pituinen maailman pisin autotunneli. Yövyimme jonkun suomalaisen Maaritin kesämökillä keskellä ei-mitään.